Kevytyrittäjä vai työntekijä – kumpi kannattaa valita ja milloin?

Kevytyrittäjä vai työntekijä – kumpi kannattaa valita ja milloin?

Yrityksissä tulee vastaan tilanteita, joissa tarvitaan lisää osaamista, käsipareja tai apua tietyn projektin toteuttamiseen. Mutta mikä on paras ratkaisu: palkata työntekijä vai tehdä yhteistyötä kevytyrittäjän kanssa?

Yhtä oikeaa vastausta ei ole. Valinta riippuu työn luonteesta, tarpeen kestosta ja siitä, kuinka itsenäisesti työ on tarkoitus toteuttaa.

Kun vaihtoehdot tuntee, päätöksen tekeminen on huomattavasti helpompaa.

1. Milloin työntekijän palkkaaminen kannattaa?

Työntekijän palkkaaminen on usein hyvä vaihtoehto silloin, kun yrityksellä on jatkuva tarve tietylle työpanokselle.

Työntekijä voi olla oikea ratkaisu esimerkiksi silloin, kun:

• Työtä on tarjolla säännöllisesti ja pitkäaikaisesti.
• Henkilön pitää työskennellä yrityksen määrittelemien työaikojen ja toimintatapojen mukaisesti.
• Työtehtävät ovat kiinteä osa yrityksen päivittäistä toimintaa.
• Yritys tarvitsee henkilön osaksi omaa tiimiään ja johtamisrakennettaan.

Työsuhteeseen liittyy työnantajalle velvollisuuksia, kuten palkanmaksu, työnantajamaksut ja työoikeudellisten velvoitteiden huomioiminen.

Vastineeksi yritys saa työntekijän osaamisen käyttöönsä sovitun työsuhteen mukaisesti.

2. Milloin kevytyrittäjä voi olla parempi vaihtoehto?

Kevytyrittäjä voi sopia tilanteisiin, joissa yritys tarvitsee osaamista rajattuun projektiin, tiettyyn tehtävään tai määräaikaiseen tarpeeseen.

Kevytyrittäjän hyödyntäminen voi olla järkevää esimerkiksi silloin, kun yritys tarvitsee:

• Apua verkkosivujen uudistamiseen.
• Markkinointiin tai sisällöntuotantoon liittyvää osaamista.
• Tukea myyntiin tai asiakashankintaan.
• Asiantuntijaa tietyn projektin toteuttamiseen.
• Tilapäistä lisäosaamista oman henkilöstön rinnalle.

Kevytyrittäjä toimii lähtökohtaisesti itsenäisenä palveluntarjoajana ja laskuttaa tekemästään työstä laskutuspalvelun kautta.

Yrityksen näkökulmasta yhteistyö voi olla joustava tapa hankkia sellaista osaamista, jota ei tarvita kokoaikaisesti tai jatkuvasti.

Oleellista on, että yhteistyö perustuu todellisuudessa itsenäiseen toimeksiantoon. Pelkkä laskuttaminen laskutuspalvelun kautta ei tee työstä yrittäjätyötä, jos työn tekemisen olosuhteet tosiasiassa täyttävät työsuhteen tunnusmerkit.

3. Mitä eroa vaihtoehdoilla on käytännössä?

Työntekijän ja kevytyrittäjän välillä on eroja erityisesti vastuiden, työn johtamisen ja yhteistyön luonteen suhteen.

Työntekijä:

• Tekee työtä työsuhteessa työnantajan johdon ja valvonnan alaisena.
• Saa palkkaa sovitun työsuhteen perusteella.
• Kuuluu työsuhdetta koskevan lainsäädännön ja siihen liittyvien oikeuksien piiriin.
• Voi olla osa yrityksen päivittäistä toimintaa pitkäaikaisesti.

Kevytyrittäjä:

• Tarjoaa palvelua itsenäisenä toimeksisaajana silloin, kun järjestely täyttää yrittäjyyden tunnusmerkit.
• Laskuttaa sovitusta työstä tai palvelukokonaisuudesta.
• Vastaa sovitun toimeksiannon toteuttamisesta oman toimintansa mukaisesti.
• Voi tuoda yritykseen erityisosaamista juuri silloin, kun sitä tarvitaan.

Erot eivät kuitenkaan ratkea pelkän sopimuksen otsikon tai laskutustavan perusteella. Kokonaisuutta arvioidaan todellisten työskentelyolosuhteiden mukaan.

4. Kumpi on yritykselle edullisempi?

Tämä on usein ensimmäinen kysymys – eikä ihme.

Kustannusten vertailussa kannattaa kuitenkin katsoa pelkkää tuntihintaa pidemmälle.

Työntekijän palkkaamisen kustannuksiin voivat kuulua palkan lisäksi työnantajamaksut, työvälineet, perehdytys ja muut työsuhteeseen liittyvät kulut.

Kevytyrittäjän palvelun hinta puolestaan voi sisältää erityisosaamista ja itsenäisesti toteutettavan toimeksiannon. Hintaan vaikuttavat esimerkiksi työn laajuus, vaativuus ja sovittu lopputulos.

Kevytyrittäjän tuntihinta voi olla työntekijän palkkaa korkeampi, mutta hinnat eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Toisaalta jatkuvaan työhön työntekijän palkkaaminen voi olla tarkoituksenmukaisempaa.

Paras ratkaisu ei siis ole automaattisesti halvin tuntihinta, vaan kokonaisuuden kannalta järkevin tapa saada työ tehdyksi.

5. Viisi kysymystä, jotka auttavat valinnassa

Ennen päätöstä kannattaa pysähtyä hetkeksi ja pohtia seuraavia kysymyksiä:

1. Kuinka pitkäksi aikaa apua tarvitaan?
Onko kyse yksittäisestä projektista vai jatkuvasta työvoiman tarpeesta?

2. Mitä oikeastaan ostetaan?
Tarvitaanko tietty lopputulos tai asiantuntijapalvelu vai henkilö tekemään jatkuvasti yrityksen määrittelemiä työtehtäviä?

3. Kuinka itsenäisesti työ tehdään?
Voiko palveluntarjoaja sopia työn toteutuksesta itsenäisesti, vai ohjaako yritys käytännössä työn tekemistä työnantajan tavoin?

4. Mitä osaamista tarvitaan?
Löytyykö osaaminen jo omasta tiimistä vai tarvitaanko ulkopuolista erityisasiantuntemusta?

5. Mikä palvelee yrityksen tavoitteita parhaiten?
Kannattaako osaaminen rakentaa talon sisälle vai hankkia ulkopuolelta silloin, kun tarve syntyy?

Näihin kysymyksiin vastaaminen auttaa hahmottamaan, millainen järjestely sopii tilanteeseen.

6. Kolme käytännön esimerkkiä

Esimerkki 1: Yritys uudistaa verkkosivunsa.

Yritys tarvitsee ammattilaisen toteuttamaan verkkosivu-uudistuksen sovitussa laajuudessa. Itsenäinen asiantuntija voi olla tähän toimiva ratkaisu, kun tehtävä, vastuut ja aikataulu sovitaan selkeästi.

Esimerkki 2: Yritys tarvitsee jatkuvasti lisää asiakaspalvelijoita.

Jos työ on säännöllistä, yrityksen määrittelemien työvuorojen mukaista ja tapahtuu työnantajan johdon ja valvonnan alaisena, työsuhde voi olla oikea ratkaisu.

Esimerkki 3: Yritys tarvitsee erityisosaamista markkinointiin.

Yritys voi hankkia ulkopuolisen markkinoinnin asiantuntijan suunnittelemaan kampanjan tai kehittämään markkinointiaan. Yhteistyö voidaan toteuttaa toimeksiantona, jos se on aidosti itsenäistä.

Esimerkit ovat suuntaa antavia. Ratkaisu pitää aina arvioida todellisten olosuhteiden perusteella.

7. Yleisin virhe on valita vaihtoehto pelkän hinnan perusteella

Yrityksen kannattaa välttää ajattelua, jossa työntekijä ja kevytyrittäjä nähdään täysin samanlaisina vaihtoehtoina eri hintalapulla.

Kyse ei ole vain kustannuksista, vaan myös työn sisällöstä, vastuista ja yhteistyön luonteesta.

Kevytyrittäjä voi tuoda yritykseen joustavuutta ja erityisosaamista. Työntekijä taas voi olla paras ratkaisu silloin, kun yritys tarvitsee jatkuvaa työpanosta osaksi omaa organisaatiotaan.

Kun valinta tehdään todellisen tarpeen perusteella, yhteistyöstä hyötyvät sekä yritys että työn tekijä.

Yhteenveto: valitse tarpeeseen sopiva ratkaisu

Kevytyrittäjä ja työntekijä eivät kilpaile aina samasta paikasta. Molemmille on oma roolinsa yrityksen toiminnassa.

Työntekijän palkkaaminen voi sopia jatkuvaan työvoiman tarpeeseen. Kevytyrittäjä voi puolestaan olla toimiva kumppani rajatuissa projekteissa ja tilanteissa, joissa tarvitaan ulkopuolista asiantuntemusta.

Tärkeintä on tunnistaa yrityksen todellinen tarve, arvioida vaihtoehdot kokonaisuutena ja varmistaa, että valittu yhteistyömuoto vastaa työn todellisia olosuhteita.

Kun yhteistyö rakennetaan oikein, yritys saa tarvitsemansa osaamisen ja työn tekijä selkeät puitteet onnistua.

- Henni, Myyntipäällikkö